Elämää meditaatiokeskuksessa Englannissa

Hullun maailman sisällä on monta maailmaa, monta todellisuutta, joiden sisällä elää. Olen halunnut elää sellaista maailmaa varten, jossa luodaan rakkautta, rauhaa ja anteliaisuutta. Työskenteleminen meditaatiokeskuksessa on tuntunut itseäni suuremmalta tehtävältä, jollaista en oo ennen kokenut ihan samalla tavalla. Tajuan kuinka tärkeää yhteiskunnassa on sellainen kokemus, että voi olla hyödyksi jollekin aidosti merkitykselliselle asialle. Tunnistan yhteiskunnasta kokemuksen hyvin, jossa oma tekemiseni ja työn tulokseni tuntuu hyvin abstraktilta. Palveleminen ja anteliaisuus ja sen vaikutusten näkeminen on suuri lahja. Haluan nähdä sitä enemmän teoissani ja elämässäni. 

Yhteiskunnassa, jossa vauraus, niukkuus, ahneus ja raha pyörittää mediaa ja meitä, on radikaalia antaa pois ja luopua. Anteliaisuus ja palveleminen ei tuo pelkästään onnellisuutta - jotain suurempaa, merkittävämpää hyvää koituu siitä sydämillimme ja toisillemme. Tällainen maailma tuntuu kodikkaalta.

 

Edellistä vuotta kuvaa yksi sana: integriteetti. Lujittukoon se järkähtämättömäksi tänä vuonna kun täytän 30. Tunnen ottavani askeleita, jotka vievät itseäni kohti. Tunnen riisuvani kärsivällisesti kerroksia jotka eivät enää palvele. Tunnen ujostelematonta rohkeutta elää omalle totuudelle lojaalina.

 

Jaan alle esimerkin yhden retriittiläisen meille koordinaattoreille jättämästä viestistä. Vastaavia tulee meille jatkuvasti, joka todellakin muistuttaa siitä miten tärkeää työtä teemme.

"I'm sure you get a lot of great feedback an kind words already. But I hope you don't underestimate how incredibly healing, impactful and resonating it is to be people like you. I'm not just talking about WHAT you do, like all the maintenance, all the admin, all the cleaning, all the cooking, all the requests and important stuff. That's all astounding itself, but to BE such kind, compassionate people, that's what turned this kind of retreat around for me, and my perception of people as a whole. I'd often walk away from interactions with you guys, a confused smile on my face, thinking, "holy shit, the world didn't end" and going back into being a bit unmindful of how that felt, because I need to look out for "dukkha" (suffering) and all this other stuff that confused the hell out of me.
As I mentioned in the final talk yesterday, it's one thing for me to be bold to be kind… it's another thing entirely to see it in people. To feel it from them. For it to sink in. And not just think "I really like how these people made me feel" but to understand "I want others to feel this, too. I want to show up for others in the same way these people did for me". In that sense you were the most important part of the retreat, for me.
It's not just Gaia House, but the world that is better with people like you in it."

Gaia House -elämän lisäksi oon rakastanut todistaa kuinka elämä rakentuu täällä Devonissa! Oon tutustunut hurjan ihaniin ihmisiin, ohjannut luontoyhteyskurssin kesällä Dartmoorissa, vetänyt suomalaisen saunarituaalin paikallisessa julkisessa saunassa, käynyt vaeltamassa Cornwallissa tullen yhdeksi meren kanssa, viilettänyt Buddhafield ja Lovejam festareilla, uinut kernaasti joissa ja levännyt vanhoja puita vasten, käynyt pariin otteeseen hinduashramissa Walesissa ja tanssinut niin että sielu kiittää! On miulla täällä käynyt rakkaitakin kylässä, kuten sisko Sofia ja rakas ystävä Maiju, ja tällä hetkellä körötän junassa ystävää Niinaa tapaamaan Edinburghissa! Kaiken tän lisäks meditaatiokeskuksessa asuminen on tarkoittanut lukuisia retriittipäiviä ja säännöllisen harjoituksen ylläpitämisen mahdollisuutta. On ollut ihanaa voida myös tutustua tän perinteen lukuisiin opettajiin.

 

Vuodet ovat joskus isoja, ja niin niiden välillä kuuluu ollakin.

Vaikka maailman meno tuntuu usein tuskaiselta, niin ei tämä maailma pelkästään pahasta rakennu. Tajuan etuoikeuteni kokea elämisen merkityksellisyyden juuri näin tässä hetkessä tietäen myös, ettei tämä ole kaikkien olevaisten kokemus. 

Kumarran siis kokemusten moninaisuudelle enkä voisi koskaan sanoa kiipeäväni toisten kokemusten yläpuolelle.

Elämä opettaa nöyryydestä.