Hiljaisuus, pysyn luonasi
Tämä runoessee on alunperin julkaistu emeritusprofessori Pertti Koistisen blogissa:
Hiljaisuus, tulet luokseni, kiirehtimättä
Sinun kuorosi laulaa rauhassa askeltavien jalkojeni alla
Rakastat viisaudellasi, mutta osaat myös painaa raskaasti, illan pimetessä, sydänten surressa
Luotat sydämen sietokykyyn kestää sinua
Tahtoosi periksiantautuessa syntyy elämää muuttavia oivalluksia
Sinusta syntyvä ilo ja nautinto on järkkymätöntä, ei käännä katsettaan pois
Sytytät sydämeeni herkän liekin, tulen yhdeksi kanssasi
Hiljaisuus, pysyn luonasi, tunnen turvaa sinussa, elän uskollisesti sinulle
Haluat minun elävän lojaalina itselleni, pääkohinan läpi kuullen sydämeni äänet. Sinua ei ole helppo vakuuttaa, mutta luotan sinuun
Kun ei ole hiljaisuutta, kasaantuu kipu - syntyy tuo, ja sitten tuo, vielä kolmaskin. Ohitettu osa sisässämme nauttii turvattomuudesta salaa, heittää kuperkeikkaa, laittaa tuon jos tämänkin ylösalaisin
Lojaliteettimme rauhattomuuden historiaan on väkevää
Maailmassa, jossa on hulluutta, on myös rauhaa
Hiljaisuus ei ilmoita äänekkäästi itsestään
On radikaalia malttaa kuunnella, vain olla
Onko väärin sanoa näkevänsä maailman rakkautena, yhtenä jumalallisena kokonaisuutena, pyhänä kappaleena, eheänä ja kauniina? Onko etuoikeutetun osa kysyä, mitä oikeaa on siinä, että valitsee olla rauhassa maailman myllärryksen keskellä?
Kysyn toistuvasti itseltäni mitä minä haluan. Pohjimmiltaan haluan läpikotaista rauhaa ja harmoniaa Luissa ja ytimissä tuntuvaa, kaiken läpäisevää, kaikkialle ulottuvaa
Valitsen nähdä, että rauha on tässä
Tämän sanoen tunnen kiitollisuutta rauhan todellisuudesta. Rauhan ennakkoedellytys on näkeminen ja siihen uskominen
Mitä me näkemisen tavoillamme ruokimme?
Hiljaisuus saapuu ennen kuin ehdin vastata, saa minut nöyräksi, laskee minut polvilleni maata vasten, sitoo käteni rukousasentoon, vaikka enhän sinänsä rukoile
Hiljaisuus, olen sinun. Lupaan puhua äänellä, joka ei koskaan ole sinua ylevämpää
Olen tässä, en ole lähdössä mihinkään.
Hiljaisuus, pysyn luonasi.
(Laura Toropainen / runoessee hiljaisuudesta ja rauhasta, kirjoitettu meditaatiokeskus Gaia Housessa Englannissa maaliskuussa 2025)